28.9.05

Jacob Vossestein: Dealing with the Dutch

Ostin tämän kirjan, kun olin eräänä päivänä erittäin turhautunut asioituani hollantilaisissa virastoissa. Kirja selvittikin tiettyjä asioita. Vossestein selittää hollantilaisen yhteiskunnan erityispiirteitä byrokraattisuudesta vapaamielisyyteen ja normaaliuden ihannoinnista kriittisyyteen. Joskus hän on selvästi puolustuskannalla, mutta yleisesti koettaa ymmärtää ja selittää asioita meidän ulkomaalaisten kannalta. Tämä (tai joku monista muista vastaavista kirjoista) on ihan hyvä investointi sille, joka aikoo hollantilaisessa yhteiskunnassa asua.

Alexandre Dumas: Kolme muskettisoturia

Dumas'n seikkailuklassikko viihdyttää aina vain. Kirja on samalla D'Artagnanin kasvukertomus, toimintaseikkailu, kuvaus poliittisista juonitteluista ja ikkuna historialliseen aikakauteen, joka tuskin oikeasti oli aivan niin hohdokas kuin Dumas'n kuvauksessa, mutta epäilemättä mielenkiintoinen silti.

Jos joku tietää, mistä voi saada jatko-osat Muskettisoturit 20 vuotta myöhemmin ja Muskettisoturien viimeiset urotyöt kokonaisuudessaan, niin saa kertoa.

Francis Wheen: How Mumbo-Jumbo Conquered the Wolrd

Takakansitekstien mukaan Francis Wheenin polemiikki on hauska ja älykäs hyökkäys nykyajan järjettömyyttä vastaan. No, ehkä. Valitettavasti se on myös sekava ja juoneton kokoelma räksytystä täysin toisiinsa liittymättömistä asioista, UFO-kulteista prinsessa Dianan kautta Noam Chomskyyn. Wheen näyttää ensin päättäneen kirjoittaa newage-ilmiöistä ja uskonnoista, mutta vaihtaneen puolivälissä poliittiseen vaikuttamiseen.

Kirja ei missään vaiheessa kerro, "kuinka huuhaa valloitti maailman". Sen sijaan se kasaa usein huvittavia ja joskus vain banaaleja esimerkkejä ihmisten terveen järjen puutteesta. Tämä osa kirjaa on vielä ihan viihdyttävä, mutta loppupuolen poliittinen osa on vähän irrallaan. Ymmärrän kyllä, että Margaret Thatcherin voodootalouden arviointi kuuluu joukkoon ihan nimensäkin perusteella, mutta.. ehkä olisi ollut parempi idea erotella talouspoliittiset tekstit, Thomas Friedman-kritiikki ja Enronin tapaus johonkin toiseen kirjaan.

Ihan lopussa Wheen haukkuu Chomskyn ja käyttää keppihevosinaan jo ammoin kumottuja väitteitä: Chomsky kannatti punakhmerejä, Chomskyn mielestä kaikki on aina amerikkalaisten syytä jne. Hän myös väittää, että kun Chomskylta kysyy näistä aiheista, vaihtaa tämä aina puheenaihetta. Muutaman sivun päässä Wheen sitten vastaa kysymykseen siitä, miksi hän ei arvostele Irakin sotaan johtanutta huuhaata, näin: "But what of the supposedly virtuous opponents of Messrs Bush and Blair?" ja kääntää puheenaiheen Baath-puolueen natseihin ja Saddamin pahuuteen. Epärehellistä ja tympeää.

Jos nykyajan järjettömyys ja amerikkalaiset kultti-ilmiöt kiinnostavat, paljon parempi kirja on Wendy Kaminerin Sleeping with Extra-Terrestrials.