13.4.05

Connie Willis: Impossible Things

Suht viihdyttävä kokoelma scifinovelleja. Willis loikkii tyylistä toiseen ja tasokin vaihtelee välillä reippaasti, joten kovin yhtenäinen kokonaisuus tämä kokoelma ei ole. Jotkut tarinat ovat mielestäni liian vaikeaselkoisia ja sekavia (kuten sotakuvaus "Schwarzchild Radius") ja toiset taas yksinkertaisuudessaan viehättäviä (kuten Shakespeare-tarina "Winter's Tale").

Parhaimmillaan Willis on mielestäni silloin, kun innostuu tekemään kunnon komediaa. Sanailu on nokkelaa ja hahmot ärsyttäviä, mutta huvittavalla tavalla. Esimerkiksi "Ado", joka kuvailee maailmaa, jossa poliittinen korrektius on viety äärimmilleen, sekä "Spice Pogrom", jossa ei ennen loppukohtausta tunnu olevan päätä eikä häntää, saivat minut nauramaan ääneen (täydessä bussissa tietenkin, asiaankuuluvien paheksuvien katseiden aikaansaamiseksi).